´

En ole päivittänyt tätä taas vähään aikaan, kun ei ole löytynyt jaksamista eikä aikaa.
Mutta kuitenkin, olen ollut nyt viimeiset kaksi päivää kipeänä.
Eläinlääkärin raportti tuli, Antun verikokeesta oli selvinnyt lievä anemia, ei onneksi cushingia. Sille ei oikein voi mitään, muutenkin sitä ei voi varmaan pitää enään ensitalven yli. Ja nyt minulla on edessäni yksi todella iso päätös, mutta en sano siitä sanaakaan vielä, ja en todennäköisesti edes ennen syksyä :D

Jaajaa sitten Lyrren matoprosentti oli 350!! enkä tajua miten se voi olla noin korkea, kun oli vasta vähän aikaa sitten madotettu. Mutta sai nyt matolääkkeet. Antun matoprosentti oli vaivaiset 50, joten arvelen Antulla pientä puhkuria, jonka takia se on laihtunut. Tai mistäs sitä tietää.

Lyrre ja Anttu ovat nyt päässeet laitumellekin vähän. Oikeastaan en häpeäkseni muista minun ja Lyrren ratsastuslenkeistä muutakun viimekerran. Taino muistan sitäkin edellisen kerran, koska palautin sen juuri mieleeni. Mentiin taas Lyrren kanssa peltotielle. Ravailtiin siinä ja silleen, ei ollut satulaa kun Lyrrellä on sellainen patti selässä joka todennäköisimmin johtuu liiasta valkuaisesta, vaikka se syö sitä Kraftin Lusernia vain vähän päälle 2dl päivässä.
Mutta ei siitä enempää.
Meni aika nätisti, paitsi että itse möhlin ja tiputin raipan yhdessä vaiheessa. Hyppäsin mitään ajattelematta maahan, ja sitten tajusin että "Hei, milläs mä pääsen takaisin tuonne?". Ratkaisuksi osoittaui kanto. Lyrre ei kuitenkaan suostunut tulemaan kovin lähelle sitä, joten kompromissini oli: kaulalle hyppy, ja sitten Lyrre säikähti sitä ja nosti päänsä ylös»liu'uin silleen hienosti sinne selkään :)
Kahlailtiin kun sillä suoralla missä Zillan, Antun ja Lindan kanssa oltiin viimesyksynä hypätty ja sillee, (*snif*), kun siellä oli isot lätäköt jne. Sitte käännyttiin takaisin, ja Lyrre meni taas tosi nätisti. Mutta sitten Lyrre säikähti jotain pamausta ja minä lähdin liusumaan vasemmalle. En saanut otetta mistään, ja putosin suoraan kuralätäkköön... Taisi olla eka kerta kun ei oikeasti sattunut yhtään putoaminen :) Vesi vain loiskui ja sitten tunsin miten vesi meni inhottavasti vaatteiden läpi... Olin onnistunut vielä tippuessani (hei minulla on sellainen tapa) huutaa "Lyrre PERKELE!", ja se säikäytti sen, joten se pysähtyi johonkin 5m päähän minusta, katsoi hetken minua, ja elättelin jo toivoa ettei se ehkä lähdekkään täyttä laukkaa kotiinpäin. Aloin maanitella sitä takaisin luokse, mutta sitten se lähti aivan täysiä kotiinpäin. Soitin vain nopeasti isälleni, että ottaa sen kiinni ennenkuin se tekee mitään pahaa. Onneksi ei ollut tullut autoja vastaan matkalla, oli meinaan oikonut mutkat suoriksi ja sillee...
No sitte sain viimein Lyrren kiinni ja nousin takaisin selkään ja ratsastin sen takaisin kotipihaan.

Sitten oikeasti rehellisesti sanottuna en muista, mitä ratsastaessas tein.

Perjantaina menin Valkealaan, ja sieltä sitten aamulla Lindalle♥
En sit muista mitä me siin tehtii jonkun aikaa, mutta sitten lähettii Kiviharjuu ja kuvasin Lindan estevalmennust ja sillee :)
Sitten... Kuvasin viellä toistakii estevalmennusta, ja sitten korjattii Sirun ja Lindankaa esteet pois kentältä. Sitten mentiin Lindalle takaisin, ja Linda oli aikasemmin sanonu et me koottais niiden trampoliini, mutta onneks joku olikin jo sen koonnu. Sit mevaa otettii jotain kuvii, joissa mä näytin kamalalle.
Sen jälkeen en muistakkaa mitä me tehtii.
Aamul sitte herättii joskus 11.oo,en tajua miten pystyin nukkumaan niin pitkään :o)
Sitte syötii ja sillee ja mentii ottaa lisää kuvii trampal. Sitte pelattii krokettii ja Linda voitti 3-0 (mikä johtu ainoostaa siit et se ei kertonnu mulle mis se seuraava portti tai mikä nyt onkaa on :DDD Tai myönnetää ehk itekkii unohdin sen). Sit mun äiti tuli hakee mut ja mentii sinne ja sit siit bussilla tänne. Täällä en taaskaan muista mitä tein, mutta sen muistan että maanantaina... En muista mitä tein! OMG! Tää alkaa olla jo vähä pelottavaa... Eikuu nyt mä muistan. Ratsastin pellolla pitkästä aikaa. Lyrre ei aluksi tajunnut, että kalliin syötävän päällä voi kävellä ja sen takia vähän kiukutteli hyppimällä pystyyn ja sillee, mutta ei siit sen enempää. En menny kauaa, mutta ehttii tekee kaikkee voltteja ja kahdeksikkoja. Lopulta sain sen edes vähän pyöreämmäksi. Tiistaina sitten hepat sai olla koko päivän laitumella. Ne oli ihan onnessaan, ja minä taas paiskin pihatöitä. Leikkasin 20 täysin villiintynyttä mustaherukkapensasta, jonka seurauksena tuli 3 rakkoa käsiin (ja 20 on vielä jäljellä :/). Sitten haravoin koko pihan, ja alkoi pikkuhiljaa oksettamaan ja kurkku oli kipeä. Juoksutin Lyrreä pellolla, mutta se veti minua oikeastaan kuin pässiä narussa, ja jouduin pitämään liina todella kireällä»en saanut laukkaa nostettua. Mutta lopuksi irtojuoksutin sitä, mikä oikeastaan tarkoitti sitä, että menin raipan kanssa toiseen päähän ja se juoksi kovaa toiseen päähän. Sitten taas minä kävelin sen luokse, ja niin se jatkui sitten aika kauan. Se hyppäsi ihan nätisti yhden vanhan puunrungon (ei kyl ollu kun joki 10cm korkee) yli. Lopuksi kävelytin sitä vähän ja laitoin tallin. Sitten kello olikin ihan kiitettävästi. Aamulla minulla oli niin karmea olo, etten mennyt kouluun. Keskipäivällä nousi kuume, ja illalla laski. Joten olin vielä tämän päivän pois koulusta. Huomenna varmaan pääsis, ei kestä maata tääl sisäl enää yhtää :/