Ratsastin tänään Lyrren, aluksi oli peltotielle tarkoitus mennä, mutta sitten suunitelmat muuttui, ja tein vain n.2km lenkin maastossa ja sitten pellolle tuuppailemaan. Edelleenkään en saanut satulaa, koska Lyrrellä on vielä muutama näppylä jäljellä. Lyrre oli aika hankala, sillä oli energiaa mutta oli todella kuuro pohkeelle jne. Ja sitten seisottiin katsomassa lehmiä 5min, kun sillä oli asenneonglema niitä kohtaan. Sain verkattua sen aika mukavasti maastossa kaikissa askellajeissa, ja muutamaan kertaan meinasi laukassa lähteä käsistäkin.
Minusta on oikeastaan aika huolestuttavaa tuo, että Lyrre yrittää lähteä käsistä. Pitäisi ostaa sille vahvemmat kuolaimet maastoon, koska en todellakaan siedä sitä, että poni kuuroutuu pidätteille. Se on pahinta mitä tiedän!
Ja no sen jälkeen mentiin tosiaan pellolle. Samuli jäi jääräpäisesti siihen katsomaan :D Aluksi Lyrre vain kohelsi ja tohelsi, eikä piitannut minusta mitään. Se kävi aika kuumana, ja sitten aloin pidättelemään sitä. Alussa kaikista volteista tuli soikeita, koska Lyrre ei suostunut taipumaan kotiinpäin. AAAARGH! Muutaman muistutuksen ja kurinpalautuksen jälkeen se muisti, että ratsastajakin oli selässä. Sitten se alkoi menemään nätisti. Saatiin monia hyviä voltteja aikaan :) Ja lisätyt ravit oli perfect!
Otettiin vielä laukkaa. Lyrre olisi samantien halunnut lähteä kiitämään kotiinpäin, mutta hillitsin sitä. Vasempaan kierrokseen laukat sujuivat erinomaisesti, jopa yksi vasen laukkakin sieltä tuli <3 Se taipui keskiympyrällä todella hyvin. Laukattiin oikeastaan kokonaan keskiympyrällä, koska muuten olisi voinut olla menoa. Noja sen jälkeen sitten otettiin oikea (huoh.) kierros. Heti alussa Lyrre nosti pään syliini, ja lähti häntä taivasta kohti riistämään. Ja silloin todella suutuin koska tällaista se ei ollut tehnyt sitten viime talven. Laitoin sen tekemään todella pienellä volttia ravissa, jotta se todella joutuisi työskentelemään. Muistan sen tilanteen vieläkin. Olen antanut Lyrrelle normaalisti aika paljon ohjaa nostossa, mutta nyt oli aika lyhyet. Ja kun Lyrre laittoi pään syliini, ja se ei saanutkaan täysin vapaata ohjaa, se hämmentyi täysin :DD No, toivottavasti se oppikin siitä jotain. Yritettiin nostaa keskiympyrän keskellä laukka, mutta ei onnistunut. Pidin ohjat kädessä, koska ei sitä koskaan tiennyt mitä se olisi vielä voinut keksiä... Ja no saatiin muutamat tyydyttävät laukat, ja sitten tehtiin n. puolen kilsan laukkapyrähdys vapaammassa laukassa tiellä :) Lyrre oli itseasiassa silloin aika kiva. Voi kun olisi se kenttää...!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti