En vain ehtinyt eilen illalla kirjoittamaan, joten kirjoitan nyt aamulla.
Eli aamu oli jo todella huono, nukuin pommiin ja isäni herätti minut 06.40,kun minun olisi pitänyt herätä 06.10. Suutuin sille :@ No, sitten vain tein kiireellä eväät, ja kaikki muut aamutoimet, menin tallille ja kun pääsin sieltä pois, en ollutkaan enää myöhässä :DD
Koulussa ekalla tunnilla oli matikankoe. Se meni (kai) ihan okei, ainankin pääsin kolmen parhaan joukkoon, tai opettaja ainankin kertoi niin.
No, sitten me lähdettiin johonkin konserttiin Loviisaan, missä piti kuunnella jotain afrokuubalaista musiikkia, ja ne tyypit kyllä näytti siltä, etteivät ole koskaan Kuubaa nähnytkään, toisin kuin minä kun silloin viime joulukuussa sielä kävin. Ensin ne vaan laulo jotain, ja sen jälkeen meidän piti taputtaa jotain ihmeen rytmejä. "Yritin" alussa näyttää kiinostuneelta, kun opettajat käskivät, mutta sitten intoni lopahti.
Mitä se minua liikuttaisi, millainen kuva ihmisillä on Isnäsin koulusta? Kuitenkin lähden sieltä puolen vuoden päästä...
No, en siis tehnyt mitään, vaan istuin paikallani. Sitten meidän piti alkaa tanssimaan jotain salsaa. Mä ja mun kaveri vain seisottiin siinä. Opettaja tuli sitten sanomaan, että "Tytöt, eikö teitä yhtään nolota, kun olette ainoat jotka eivät tanssi". Edessämme oli kylläkin aika montakin tyyppiä, jotka eivät tanssineet...
Vastasin vain opettajalle "Ei nolota, ei sitten yhtään", ja sitten se lähti :D
No, lopulta, kun sitten päästiin sieltä pois, kuulin karmean uutisen: meillä olisi huomenna (eli tänään) jotain salsaa liikkatunnilla...
Koululla oli sitten ruokailu ja sen jälkeen puutöitä. En jaksanut tehdä omaani, vaan hilluin vaan siellä :DD
Kotona menin vain suoraan tallille, laitoin Lyrren kuntoon ja heitin Antun pässilään. Nousin selkään, ja tarkoituksenani oli ratsastaa suoraan pihan poikki. Äkkiä Lyrre kuitenkin pysähtyi, alkoi puhkumaan ja pakitti. Se pelkäsi pihalla olevaa pulkkaa, millä viedään vedet eläimille, jos ne ovat jaloittelemassa. Siinä sitten steppailtiin 5min, ja päästiin ohi. Sitten se pysähtyi taas; lähellä, aitauksessa, liikkui valkoisia petoja, lampaita. Ne olivat jaloittelemassa siinä. En saanut Lyrreä millään ohi, joten tyydyin vain laskeutumaan satulasta ja taluttamaan sen ohi. Suoralla laitoin sen ravaamaan, koska se kauhisteli edelleen takana olevia lampaita. Kun se sai muuta tekemistä, se selvästi "unohti" ne.
Autoja ei onneksi tullut vastaan, mutta samassa meidän lantalan kohdalla se tajusi, että "apua, tuolla on kauhea sininen peto!" Se oli siis rehupaali. Ratsastan Lyrrellä yleensä pitkin ohjin maastossakin, mutta nyt kaduin sitä.
Juuri, kun yritin saada ohjia kerättyä (se oli vaistomainen reaktio), kolahti yksi läheisistä vesitynnyreistä. Se oli Lyrrelle liikaa, se hyppäsi puolittaen pystyyn minun yrittäessä pysyä nipin napin selässä, ja alkoi peruuttamaan raivokkaasti. Sitten se teki kamalan loikan metsähallituksen puolelle, ja minä vain yritin mukautua sen selässä mahdollisimman hyvin, jotta en tippuisi. Sain kuin sainkin Lyrren lopulta hallintaan, ja ratsastin sen takaisin tielle. Siinä sitten stepattiin 15 min, ennen kuin uskalsi mennä ohi. Aika pian sen jälkeen käännyttiin, ja Lyrre kävi aika pahasti ylikierroksilla. Takaisin tullessa Lyrre ei pelännyt enää paalia, mutta kun juuri ennen meidän risteystä tuli auto takaata (joka kyllä yllätti minutkin?!), se hyppäsi poikittaen tielle. Ajaja onneksi huomasi vaikeuteni, ja pysähtyi. Näytin hänelle STOP-merkin, ja lähdin ratsastamaan Lyrreä kotitielle. Se onneksi onnistuikin, ja nyt sain ainankin taas yhden opetuksen; Jos sinulla on ollut huono päivä, älä mene ratsastamaan. Tämä pätee selvästikin ainankin minulla.
No, pääsin sitten kotiin, menin meseen ja juttelin Lindalle :D
Sitten mä kuulin yhden niin karmean jutun, että meinasin oksentaa... En edes viitsi kirjoittaa sitä tähän, mutta Julia ja Linda saivat ainankin kunnon naurut...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti