...paremman puutteessa en muutakaan otsikkoa keksinyt.
Eli siis nyt minulla olisi taas ajatuksena kertoa viikosta.
Perjantaina Linda tuli meille, ja tehtiin sitten kaikkea kivaa sunnuntaihin asti, jolloin minä lähdin Valkealaan ja Linda kotiinsa. Sitten istuinkin vain tylsistymässä Valkealassa. Maanantaina tulin kotiin, ja en oikeastaan tehnyt mitään erikoista.
Tiistaina olin koulussa, ja kun tulin kotiin, Jessica oli meillä. Juoksutettiin vähän Lyrreä, mutta pohja oli sen verran huono, ettei siitä tullut paljoa mitään. Sitten vain tein jotain, ja lopulta tajusin, että mulla oli kipeä olo :D
Keskiviikkona aamulla olini oli ihan kamala, mutta tein silti aamutallin. Sitten vain raahauduin sänkyyn. Myöhemmin lähdin isäni mukaan Porvooseen, jotta saisin kurkkupastilleja. Ja kun sitten saavuimme takaisin, heti kun pääsin autosta ulos, oksensin +o(
Sitten torstai ja perjantai menivät samalla tavalla. Tänään olen... No aamulla heräsin ja menin ulos. En nyt kamalasti tiedä, mitä tein. Ainankin yritin kiivetä yhteen puuhun, mutta se oli liian liukas sellaiseen. Sitten...toljotin varmaan puoli tuntia vain vettä :p En ymmärrä, mikä vedessä oli niin kiinostavaa, mutta tuijotin puoli tuntia ojaa. Se oli jotenkin vain kamalan kivaa :D
Sitten sain taas jonkun päähänpiston, ja ryömin sellaisen mutakuopan (joka on täynnä vettä, ja jos tiput, uppoat kainaloitasi myöten liejuun) päälle kaartuvaa puuta pitkin ylös. Olin noin 1,2 metrin korkeudessa, kun oksa katkesi altani. Se oli sellainen pieni oksantynkä, josta olin pitänyt kiinni. Liu'uin siitä puunrunkoa pitkin alas, ja täytyy vain sanoa, että en tykkää siitä, miten paljon ihminen ehtii ajatella niin lyhyessä ajassa.
Alhaalla pääsin turvallisesti kuivalle maalle, ja en mene uudestaan. Olen kai maannut sisällä niin kauan, että on ylimääräistä energiaa.
Sen jälkeen menin ratsastamaan. Lyrren meni muuten hyvin, mutta se kokeili sen uutta keksintöä: sillä ei enään niin paljoa nouse takajalat, mutta etujalat senkin edestä =( Haluan saada sen tavan siltä pois mahdollisimman nopeasti...
Ratsastamisen jälkeen en muista mitä tein, mutta sen jälkeen lähdin tarkistamaan, voisiko yhtä maastoreittiä mennä jo. Se on auraamaton polku, ja lunta oli vielä sen verran, ettei sinne voi mennä. Näin sitten palan merta siinä, ja päätin mennä katsomaan, kuinka sula meri olisi. Kävelin tietä alas, ja pysähdyin pajupusikon kohdalle. Olin juuri taittamassa niistä muutamaa, kun mäkeä alas pyöräili joku vanha ukko. Sillä tiellä ei melkein koskaan nää ketään, joten hyppäsin pois puskasta ja kävelin aivan kuin olisin ollut toimittamassa jotain tärkeää asiaa :--D Sitten poikkesin metsäpolulle ja juoksin rantaan.
Meri ei todellakaan ollut sula, vaan sielä oli jotain ruskeaa haurasta jäätä... Haluun et se sulais jo :D
Sitten tulin kotiin jaa... Menin Hoytin kanssa lenkille. Ensin heiteltii sen kanssa keppiä pellolla, ja sitten lähdin kävelemään eteenpäin. Mentiin (jos tottapuhutaan, niin ekaa kertaa) mun vanhan hevosen haudalle. Etsin sitä varmaan 15min, ja sitten kun näin sen, minulle tuli nii kamala olo, että oli pakko kääntyä poispäin. Se oli jotenkin niin kamalaa... Tuijotin kumpua ja kynttilää ainankin kaksi minuuttia, ennen kuin pystyin kävelemään eteenpäin. Loppujen lopuksi painelin vain rivakasti pois paikalta... Olen kasvanut Zillan kanssa, ja se oli niin ihana... Mutta toisaalta, voi asian ajatella niinkin, että minun oli siirryttävä tuosta lemmikki-Zillasta eteenpäin, ja saatava lisää haastetta :D
Ja sitä on ihan kiitettävästi tullutkin..
Kävelin vielä vähän matkaa, ja käännyin sitten takaisin. Oli tosi kurja ilma, mutta näin yhdellä pellolla kaniinin :) Sitten seisoin taas tuijottamassa vettä :D Tää on outo tapa, mutta jotenkii se on vaa nii kivaa :D Siinä kohdassa vesi roiskui sillee hienostii :D
Sitten palasin kotiin, tein tallin ja nyt oon kattonu Terra Novan ja Titanicin, jälkimmäinen ei ollu se Rose ja se miesjuttu vaa ihan sellane dokumenttiversio (mikä oli paljon parempi :DD). Ja ny varmaan meen nukkuu ;) Öitä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti